Taipalsaari triahtlon

Perjantainen lasagnen tankkaaminen siivitti minut lentoon, jonka korkeutta tosin on hankalaa määrittää nenän viistäessä lähes maata. Puolentoistatunnin alittaminen oli tavoite josta ei puhuttu eikä välitetty. Aamupalan joka sisälsi leivät, jogurtit, myslit, ja kahvit heitittiin kolmasti putkistoon ennenkuin polkaisin vajaan tunnin kilpailupaikalle. Huutava Vääryys oli herättänyt jälleen järjestäjien huomion. Sattumaa vai ei, mutta joukossa oli myös virkavallan edustajia. Mikä oli poikien ottaessa aurinkoa ja katsellessa duathlonia kun ympäristö oli turvattu. Rajavartiolaitos ja Tullikin kävivät paikalla kuten suurissa urheilutapahtumissa on tapana.
Itse kilpailu alkoi siis uintiosuudella johon ei lämmittelyä tehty. Muutama kädenheilautus ja matkaan periaatteella ylimääräistä ei kannata tällä vauhdilla uida. Taktiikka toimi ja rantauduin ensimmäisenä ilman märkäpukua kärkitusinan jälkeen. Pyöräilyyn lähdettiin mentaliteetilla naru suoraksi heti alkuun. Voitte kuvitella kuinka miellyttävä taktiikka ensikertalaiselle. Paras osuuteni ja olinkin kahdeksanneksi nopein, joten tyytyväinen saa olla. Juoksuosuudelta en odottanut mitään ja heti kärkeen pohkeet kirrasivatkin tavalla, jota en ole aiemmin kokenut. Puolen tunnin vaeltamisen jälkeen palkitsin paikalle saapuneen satapäisen yleisön Julma-Juha-maisella armottomalla kirillä järjestäjien pohtiessa kestääkö tuo mies tuossa vauhdissa enää edes pystyssä. Maaliviivan ylitettyä lapseni tarjosivat jäätelöä ja syleilyä. Paras palkinto ikinä mitä tälläinen raihnainen kuntoutuja voi kuvitellakaan.
Kiitokset Karjala Triathlonille onnistuneista järjestelyistä ja kilpakumppaneille mahtavasta kannustuksesta.
Erityiskiitokset menevät Itulan suuntaan jonka kanssa solmittiin perjantaina yhteistyöystävyys-ja avunantosopimus.
Ps. Jatkossakaan en tule olemaan kovin harjoittelija, säästän paukkuni kilpailutilanteisiin.
Ps.2 Minkäköhälaisen takin tulen saamaan Altivon suunnalta.

 

Toim.huom. Uutta mallia Joni Niskanen, kiitos!

Leave a Reply