huhtikuu 2017

Perjantai ja vappua pukkaa, koodi on vapaa. Tänään se tarkoitti rauhallista kevään ensimmäistä pyörälenkkiä lähitienoilla. Tutuksi tulivat niin Merenlahdentien mutkat kuin Siparin kylän pomputkin. Ensimmäistä kertaa olin ajamassa myös ilman varmuusvälineitä. Onnettumuutta huudettiin ja lentokenttää lähestyessä se tapahtui. Kumihan se puhkesi ja matkanteko loppui siihen. Muutama kilometri olisi ollut vielä kotia. Soitto rouvalle ja kohta pelastava enkelini kurvasi renkaat sauhuten paikalle. Merida kyytiin ja kotiin...

Kello 4.54 säpsähdys sohvalla, jaahans, käännänpä kylkeä. Kello 5.02 ylös ja aamupalalle. Ei nukuttanut, eikä maistunut ruoka. Lasi vettä ja banaani päälle. Pesukoneesta likaiset sukat jalkaan. En viitsinyt makuuhuoneeseen kömpiä, olisi tuo rouva kumminkin herännyt. "Onneksi" sen hoiti esikoisemme kello 5.50. Minä pukeuduin ja ajoin autopesuun. Siitä Laukkaradan päähän ja kävelin Mattilan K-marketille. Siellä kohtasin taistelutoverini ja otimme suunnaksi lentokentän. On se melkoinen kummajainen, kun...

Pohjolasairaalan ortopedi Ilkka Räsänen tarkasti jälleen miehen kunnon. Puhdasta terästä oli näytteen sisältö. Syksyllä palataan hänen kanssaan asiaan, jos tarvetta ilmenee, mutta nyt mennään näillä. Kuukauden päivät siis rauhoitellaan vielä ac-niveltä, joten uiminen jää niukalle. Koska akillesjännekin on herännyt näin myöhään kesään, ovat suurimmat tulospaineet muualla kuin Ruoholammen sheriffin leveillä harteilla. Euroopan paras perheenisä viimeistelee kuntoaan opinnäytetyönteon lomassa hoitaen rakasta jälkikasvuaan. Voiko ihanammin ajan enää viettää?...

Kaksi päivää on ahdettu herkkuja hyvässä seurassa. Se motivoi minut aamupalan jälkeen liikkeelle. Täytyyhän mies palkita, kun on niin kiltisti juhlinut. Suuntasin kohti lähistöllä sijaitsevaa rinnettä. Olemme siellä kahtena päivänä käyneet perheen kanssa kikkailemassa. Tänään oli vuorossa iskän yksityissessio. Viisi kertaa mäki ylös pyöräilijöiden alas laskemaa reittiä pitkin. Ensimmäinen oli tunnusteleva kaksiminuuttinen, toinen hieman reippaammin startattu 1.50. Kolmas piti tietenkin vetää 1.40 ja se tarkoitti...

Kiinnitin huomiota herkutteluun perheessämme vatsatauti -kierteen jälkeen. Onko elämämme siis yhtä juhlaa? Siltä kieltämättä vaikutti ja olin siitä iloinen. Liikun itse paljon ja kilot ovat karisseet. Eipä näitä muitakaan liiat kilot vaivaa. Hammaspeikko pidetään loitolla ja liikkumalla poltetaan kalorit. Itsehän reagoin aloittamalla oman ohjaajani innostamana ruokapäiväkirjan pidon. Toki taustalla on vaihteva suolentoiminta. Katsotaan millaisen palautteen saan. Muutamana viime päivänä olemme lasten kanssa tutustuneet lähialueisiin. Isällä on...

20.4-17 astun jälleen Pohjolasairaalan ovista sisään. Huojentavaa toki, että tämä ketju toimii. En spekuloi sillä olisiko aiemmin pitänyt tehdä jotain. Olkapäästähän löytyi vaurioita magneetissa enemmänkin, mutta ne eivät vaivanneet. Tuo kivulias solisluunpään repeämän katsottiin paranevan levolla. Ilmeisesti näin on käynytkin. Taustalla vaaninut taka rustorenkaan repeämä on niin sanotusti aktivoitunut. Hiekkaa olkapäässä on tunne, kun punnerran. Vapaauinnin käsivedossa taas vihlonta tuntuu edessä ja säteilee takaosaan saakka....

Ystävät hyvät, kahdeksan joogaa takana ja loppumittaukset edessä. Uskoisin muutoksen parempaan tapahtuneen, syitä toki voi olla monia. Muutos on tärkein. Tunnetilat, joita jooga on saanut aikaan, ovat olleet mieltä avartavia. Moninainen ryhmämme on tehnyt tästäkin kokemuksesta astetta miellyttävämmän. Matka jatkuu jo ihan pelkästään uteliaisuudesta. En ole hurahtunut, mutta tässä kohtaa en ole kelkasta myöskään hyppäämässä. Haluan oppia tuntemaan kehoani paremmin. Ehkäpä jopa oppia jakamaan tietoa...

Torstaina hölkättiin, perjantaina juostiin ja tänään käveltiin. Kolmena perättäisenä päivänä jalalla, eikä mihinkään särje. Vasen nilkka oli keskiviikkona niin notkeana, että oikein ääneen ihmettelin portaita alas tullessani. Reilun 21 kuukauden jälkeen miestä hymyilyttää ja olo on onnellinen. En sitä salaa, että näillä teillä meinasin loppuun palaa. Vauhti kasvaa hiljalleen kunnon mukaiseksi. Huomisen kun huilailen, voin maanantaina kokeilla oikean olkapääni kuntoa uiden. Tiistaina ortopedi soittaa ja...

Kahdeksan vuotiaat näyttivät pelaamisen mallia isille ja sisaruksille tänään Kisapuistossa. Ainakin matematiikkapää tuntui olevan hallussa. Poikienpihan säännöt olivat myös käytössä. Oli siinä isillä tekemistä. Tiukasti väännettiin ja miestä otettiin, onneksi selvittiin henkisillä vaurioilla. Kerran meinasi jakaus mennä uusiksi, salamannopeat reaktiot tällä kertaa pelastivat. Ensi vuonna häkkiä päähän ja pojille kiviä lisää taskuun.   Mietityttämään jäi tauon pituus, lienee vietävä juniori Uk-Areenella tuntumaa ylläpitämään. Samalla sitä itsekin kurvailee...