Krakowan kutsu

Torstaista maanantaihin oli tälle reissulle varattu aikaa, minkä katsoin olevan ihan minimiaika laadukkaalle matkalle. Urheilutapahtuma XterraPoland oli siis kyseessä. Olin kesäkuussa XterraItalyn jälkeen tiedustellut paikkaa ammattilaisten joukosta, pähkähullu kun olen. Meriitit eivät riittäneet, vaan paikka aukesi M40-44 sarjaan. Tämä asia varmistui tosin vasta paikan päällä.

Olin tiedustellut lentoyhtiöiltä pyörän kuljetusta. Finnair oli vastauksissaan ehdoton, ei Evocin pehmeää laukkua. Vaikka kollegat foorumeilla huutelivat onnistumisen puolesta, päädyin ”Norskiin”. Välilasku Arlandaan ja siellä koneenvaihto. Arvata saattaa kuinka käy, kun portti vaihtuu viime hetkellä. Turhaan odottelin laukkua ”Paavin” kentällä. Hetkeksi toivo heräsi, mutta samanlainen laukku kuuluikin eräälle Sam Osbournelle, tulevalle kisan kakkoselle. Katoamisilmoitus ja laukku paikantui Arlandaan. He lupasivat toimittaa laukun seuraavalla lennolla, joka saapuisi perjantaina klo 15.15. Siitä kuriiri kiikuttaisi laukun hotellille pikapikaa. Vähänhän tuo tunnelma lässähti. Ohjattu tutustuminen reittiin alkaisi klo 16, joten oli selvää etten siihen ehtisi.

Viiden jälkeen perjantaina laukku saapui ja pyörä kasaan. Torstai oli mennyt kävellessä kaupungilla, olihan turistireissu kyseessä. Hiukan jännitti löydänkö reitin, mutta halusin tutustumisen alta pois. Melkein koko kierros tuli ajettua muutama koukkausta lukuunottamatta. Pimeys teki tepposet ja reitti jäi huonosti mieleen, kun en oikein mitään nähnyt.

Lauantaina uinti+hölkkä sekä kilpailun ohjeet sunnuntaita varten. Pahin lataus oli purkautunut ja sain kuulla uivani märkkärillä. Rento uinti, kova ja tarkka pyörä sekä all in-tyyppinen juoksu oli tilauksessa. Puran datan ja annan vielä tarkemmat kommentit, mutta olen tyytyväinen. Ulkomaat opettavat paljon ja ehkä astmaatikon ei kannata yöpyä huoneessa, jossa on kokolattiamatto.