Toiveita ja toteutuksia

Joulupukin polvella istuessani en toivonut mitään. Olin vain tyytyväinen tilanteeseen. Poikani ja tyttäreni olivat kainalossani. Ei kolottanut, ei ketuttanut ja aurinko paistoi. Olimme käyneet luistelemassa Hanhijärvellä. Ystäväni oli esitellyt lajia ja olin tutustunut uusiin ihmisiin. Lihapiirakat olivat syöty eli maha oli täysi. Tunnelma oli leppoisa. En siis kaivannut mitään lisää. Se jatkuva etsiminen tekee herkästi sokeaksi, enkä huomaa kaikkea hyvää ympärilläni. Tarkkuutta Jonne ja vähemmän herkuttelua. Sokeripommit tuhoavat vahvemmankin jätkän psyykkeen. Suoliston pahoinvointi saa pinnan tiukalle. Siinä seuraava muutos.