Ketterät kendoilijat

Lapset jäivät eilen mummolaan, koska eivät halunneet lähteä katsomaan Ketterän tappiota. He olivat varmoja, että soturit istuvat boxissa ja katsovat mahdollisuuksien taas lipuvan ohitseen. Toisin kuitenkin kävi. Mie nappasin kaverin matkaan ja todistimme nahkansa luoneen ryhmän periksiantamatonta taistoa. Ei Jokipojat huono ollut. Peli oli tasokas, mutta sinipunavalkoistenlasien läpi katsoneena sanon paremman voittaneen. Rangaistusaitioon jouduttiin ainoastaan vääristä vaihdoista ja pelin viivyttämisestä. Muuten väännettiin, mutta ei lähdetty tansseihin mukaan, vaikka kaveri muutamaan otteeseen mielestäni yrittikin. Pitäkää tuo sama, niin pitkä kevät on tiedossa.

Omaan viikonloppuun ovat kuuluneet kolme yhdistelmäharjoitusta. Pyöräjuoksut ovat vain niin helpot järjestää, että pitää ihan malttaa ettei lähde aivan laukalle. Toisaalta nyt on se hetki jolloin vielä löydään miestä ahtaalle. Parin viikon päästä jo höllätään ja kaivetaan kisakunto esiin Kreikkaa varten.