Yleisurheilua

Usein kuulee puhuttavan monipuolisuuden tärkeydestä lapsen ja nuoren kehityksen kannalta. Tätä ei käy kiistäminen ja tässä piilee se ongelmien juju itselläkin. Siksi minä hakeuduin yleisurheilukouluun. Haluan takaisin sen monipuolisuuden jotta tehot eivät karkaisi.

Aktiivinen aikuisliikkuja kokee vaivoja ja etsii syit’ milloin mistäkin. Väitän omalta osaltani ongelmien ytimen olevan karsitussa vartalossa. Se kaikki leikkiminen ja lajien kirjo on vain jäänyt. Minä sentään harjoittelen lajia joka koostuu kolmesta erilaisesta kestävyyslajista. Omat harjoittelumääräni ovat yli 500 tunnin vuositasolla. Laadukkaamman tekemisen kautta kehitykseni tulee jatkossa. Taantumisen estäminen tulee monipuolisuuden lisäämisen kautta. Eli jätän sen hiipumisen 45-sarjasta viiskymppisii.

Se, että kolmesti leikattu olkapää kettuilee, on rasittavaa henkisesti. Laadukkaalla kuntoutuksella saan sen aina aika hyvään kuntoon. Siihen aina palaan, kun ongelmia ilmenee. Nyt ajatuksena on olla etupellossa liikkeellä. Vaativin kohde on keskivartalo, hyvänä kakkosena tulee jalkaterät sekä nilkat. Tasapainon parantaminen ja parantuminen siivittää minua jatkossa. Suosittelen myös muita aikuisia pohtimaan tai kääntymään puoleeni mitä se kunnon kehittyminen vaatii. Stressitöntä tekemisestä monipuolisesti pienellä progressiolla ohejelmoinnissa valittuun lajiin suuntautuen on se avain. Elä siis tee hommasta yhtään vaikeampaa.

Linnuista viisain pöllökin viihtyy suolla, miksi et siis sinäkin.