Kun on ammattina polkupyörät, lienee syytä lausua pari kaunista sanaa tästä upeasta kulkuvälineestä sekä tietysti oivasta liikuntamuodosta. Toki tärkeämpää on tyttäreni kaksi finniä naamassa, mutta silti kaksipyöräiset ansaitsevat yhden blogitekstin.

Maailman pyöräpäivä löytyy ihan YK:n kalenterista. Kyseessä ei ole siis mikä tahansa kaupallinen vouhotuspäivä. Maailmassa arvioidaan olevan lähemmäs puolitoista miljardia polkupyörää. Eli jokaisella kiinalaisella on omansa ja meillä muilla loput. Polkupyöriä on ollut reilu kaksisataa vuotta. Silti sitä yritetään keksiä jatkuvasti uusiksi.

Itselleni se on liikkumisväline, jolla voin nostaa omaa kuntoani. Olen pienestä pojasta lähtien liikkunut. En kuitenkaan miellä itseäni pyöräilijäksi. Ne on niitä tosijamppoja, jotka polkevat joka vuosi maapallon ympäri. Kuhan nyt jonain vuonna poljen sen kymppitonnin niin katsotaan muuttuuko mieli. Liikun sen verran monipuolisesti, että kilometrit jäävät yllättävän pieniksi. Tänä vuonna tuo lukema voisi olla saavutettavissakin, kun Lullebieggan reissusta tulee heti se vajaa pari tonnia ja muutama onkin jo pohjalla, joten olisiko siinä hyvä tavoite. Nauttikaa ihmiset hienosta lajista.

Kuva minulle muistorikkaasta paikasta. Rajajääkäri Mustonen lensi muutamaankin otteeseen etelään kertomaan huimia sissijuttuja.

Kommentit ei sallittu