Vuoden viimeinen kuu näki päivänvalonsa tänään. Valoisaa riitti hetkeksi lumen valkaistessa maan. Kohta saankin mennä tekemään ensimmäiset lumityöt. Palauttavaa jumppaa jalkakyykyssä väsyneille koiville.

Huomenna sitte juhlitaankin rakasta tytärtäni, joka männä viikolla seitsemän täytti. Välillä sitä ihmettelee ajankulun nopeutta, vaikka toisinaan se taas matelee. Kouluakin on kohta kolme vuotta käyty, neljättä enempää ei ole tarkoitus käydä. Muutama rekrytointi on meneillään, mutta tässä vaiheessa ei ole vielä aihetta hätäilyyn. Ilman sen kummempia suunnitelmia saa vuosi kulua loppuun. Ensi vuoden askelmerkit sen sijaan tulee hioa kohdilleen. Mitä kaikkea se uusi vuosi tuokaan tullessaan…

Leave a Reply